Varoitus lännen Ukraina-linjan epämääräisyydestä – ”täysimittainen hyökkäys Nato-maahan”

Puolustussotaa käyvän Ukrainan tilanne on brittiläisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Ian Bond mukaan erityisen vaarallinen osaltaan siksi, että läntiset poliitikot ovat ilmaisseet omat tavoitteensa liian epämääräisesti.

– Ukrainan hallinto on määritellyt voiton selkeästi niin, että siihen sisältyy kaikkien miehitettyjen alueiden – myös Krimin ja Donbasin – palauttaminen sekä sotakorvaukset Venäjältä ja maan saattaminen vastuuseen sotarikoksista ja hyökkäysrikoksesta. Länsimaat ovat toistaneet ”tukevansa Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen” määrittelemättä, mitä ne tällä tarkoittavat, Centre for European Reform -ajatushautomon ulkopolitiikan tutkimusohjelmaa johtava Bond kirjoittaa laajassa artikkelissaan.

– Jos onnistumisen määritelmä on epäselvä, niin on myös epäonnistumisen. Maksimalistinen versio voisi olla se, että kaikki vähempi kuin Ukrainan tavoitteiden täydellinen saavuttaminen merkitsee epäonnistumista. Minimalistinen versio olisi se, että epäonnistumista olisi vain Ukrainan valtiollisen aseman täydellinen kadottaminen, hän toteaa.

Lännen on hänen mukaansa varottava mitoittamasta apuaan siten, että Ukraina vain hädin tuskin säilyy. Ilman lännen olennaisesti nykyistä laajamittaisempaa apua Ukraina on haavoittuvainen, eikä Vladimir Putin tinkine maksimitavoitteestaan eli Ukrainan täydellisestä tuhoamisesta muuten kuin pakon edessä.

Ennen nykyistä tehtäväänsä suurlähettiläs Ian Bond on toiminut lähes kolme vuosikymmentä diplomaattina muun muassa Moskovassa, Washingtonissa, Naton päämajassa ja Wienissä.

Jos Venäjä kykenisi valtaamaan koko Ukrainan alueen tai suurimman osan siitä – erityisesti Kiovan, Harkovan, Odessan ja Dnipron, seuraukset Euroopan, lännen ja koko maailman turvallisuudelle olisivat Bond mukaan dramaattiset.

– Jos Putin kokee, että länsi ei ole kyennyt estämään hänen voittoaan Ukrainassa, olisi todennäköisempää, että hän testaisi Naton viidennen artiklan turvatakuita ryhtymällä ”kiistettävissä oleviin” operaatioihin Baltian maissa kuin että hän hyökkäisi välittömästi Puolaan, joka on väkirikas ja hyvin varustautunut valtio, Bond sanoo.

– Mikäli tällaisiin toimiin ei vastattaisi jämäkästi, täysimittainen hyökkäys Nato-maahan tulisi todennäköisemmäksi. Jos Donald Trumpista tulee Yhdysvaltain presidentti, tällaisen kokeilun riski kasvaa ottaen huomioon hänen Nato-vastaisen retoriikkansa, hän toteaa.

Ukrainan tappio merkitsisi hänen mukaansa todennäköisesti myös sitä, että suuri määrä traumatisoituneita ukrainalaissotilaita yrittäisi paeta Venäjän miehitystä kolmansiin maihin, jolloin heidän aseitaan saattaisi päätyä järjestäytyneiden rikollisjengien käsiin, kuten Länsi-Balkanilla Jugoslavian sotien jälkeen tapahtui.

Myös yleinen muuttoliike Ukrainasta EU-maihin kiihtyisi merkittävästi, sillä ukrainalaiset tietävät, millaista terroria Venäjä miehittämillään alueilla harjoittaa. Miljoonien uusien pakolaisten virta ylittäisi Bond mukaan Euroopan valmiudet hallita tilannetta rajalla sekä lyhyen aikavälin kyvyn majoittaa ja tarjota sosiaalista tukea.

Neuvostoliiton hajottua Ukraina suostuteltiin luopumaan alueellaan olleista ydinaseista. Vastineeksi Venäjä, Britannia ja Yhdysvallat vakuuttivat vuonna 1994 kunnioittavansa maan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja rajoja. Kun Venäjä sitten vakuutuksistaan piittaamatta valtasi Krimin, Britannia ja Yhdysvallat seurasivat aluksi lähes toimettomina sivusta. Vasta Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyksensä helmikuussa 2022 länsi asettui yksiselitteisesti Ukrainan tueksi.

– Jos Ukraina häviää ja länsimaiden lupaukset osoittautuvat tyhjiksi, viesti muille haavoittuvassa asemassa oleville maille on selkeä: kehittäkää ydinaseita. Intian, Israelin, Pakistanin ja Pohjois-Korean esimerkit osoittavat, että on parempi, että on ydinaseita ja liittolaisia, mutta jos molempia ei voi saada, on parempi, että on ydinaseita, sanoo Bond.

Venäjän voiton vaikutukset turvallisuuteen eivät hänen mukaansa rajoittuisi yksinomaan Eurooppaan.

– Venäjä on vahvistanut suhteitaan kehittyviin maihin ja nouseviin suurvaltoihin. Se on onnistunut yllättävän hyvin kehystämään hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan puolustussodaksi ”läntistä imperialismia” vastaan, hän muistuttaa.

Venäjän voitto saisi nämä maat entistä vakuuttuneemmiksi lännen epäluotettavuudesta ja heikkoudesta, jolloin liittoutuminen Venäjän ja Kiinan kanssa alkaisi niiden näkökulmasta tuntua aiempaa houkuttelevammalta valinnalta.